NOST€-kampanjan historia, ja ennen kaikkea tulevaisuus

NOST€-palkintoja jaettiin vuonna 2016 neljällä hakukierroksella kulttuurin tekijöiden eri musiikkiprojekteihin. Kyseessä on Bassoradion ja yhteistyökumppaneiden yhteinen kampanja, joka tulee olemaan vuonna 2017 entistäkin suurempi.

NOST€ on suomalaisen musiikin palkitsemismalli, jossa halutaan yhdistää urheilumaailmasta tuttu sponsoroitu kaupallisuus musiikkimaailmaan oikealla tavalla.

“Kaupallisuus ja erilainen brändiyhteistyö tulee lisääntymään myös musiikkibisneksessä, mutta sen pitää tapahtua taiteen ehdoilla. Kun se tapahtuu oikein, niin kaikki voittavat”, kertoo Jarkko “Jake” Strömberg, Bassoradion avainasiakaspäällikkö ja NOST€-kampanjan tuottaja.

“Tavallisempi uratarina radiossa on se, että myynti- ja markkinointitiimistä haikaillaan ohjelmapuolelle, mutta mulla se meni toisin päin”, Jake hymyilee. Hänellä on kokemusta niin kaupan alalta kuin ammatti-DJ:nä työskentelystä, mutta nyt tuntuu siltä, että oma juttu on löytynyt.

“Tässä työssä saan yhdistää kaupallisen markkinointitekemisen sekä musiikkimaailman. Kyllä mä teen keikkaa vieläkin, mutta 80-100 keikkaa vuodessa on tiivistynyt 10-15 keikkaan. Haluan panostaa laatuun.”

“Tätä juttua tehdään yhdessä. En halua, että homma henkilöityy minuun”, Kultabassokerhostakin tuttu Jake painottaa.

“Itse asiassa Jan Zapasnik toi tämän idean meidän työpöydälle, ja siitä sitten lähdettiin suunnittelemaan”, hän jatkaa.

Bassoradion NOST€-kampanjan suunnittelu työllisti työryhmää täysipäiväisesti puolen vuoden ajan ennen sen lanseeraamista vuodenvaihteessa 2015-2016. Ensimmäinen haku käynnistettiin tammikuussa, ja heti ensimmäisenä päivänä hakemuksia sateli kymmenittäin.
“Oli alusta asti tosi tärkeää, että NOST€:tta on helppo hakea. Sun ei tarvii kuin avata nettisivu, jossa on tosi selkeät ohjeet ja toimia niiden mukaisesti!”

Bassoradio on ainoa yksityinen, suomalaisomisteinen ja valtakunnallinen radiokanava. Siihen luottavat sekä brändit että taiteilijat, joiden yhteen saattaminen on tässä kampanjassa oleellista ja tärkeää. Vaikka NOST€:essa haetaan yleensä pääsääntöisesti rahallista tukea, ovat kampanjan suunnittelijat ja yhteistyökumppanit halunneet palkita hakijoita myös muilla keinoin. Vuonna 2016 palkintoina oli muun muassa pääsy esiintymään Flow Festivaleille sekä Universal Musicin levytyssopimus.

“Moni radioon kutsutuista artisteista on päässyt sinne ekaa kertaa”, Jake kertoo. Ja vaikka kyseessä on palkitsemismalli, jonka takana on media, ovat muutkin mediat poikkeuksellisesti nostaneet NOST€:eseen liittyviä artikkeleita omissa kanavissaan. Se jos joku on tuonut lisää näkyvyyttä niin hakijoille, kuin kampanjalle itselleen.

“Toinen kova juttu monelle hakijalle oli se, että tuomaristoissa oli joka kerta todella kovaa osaamista eri brändeiltä ja aloilta”.

Takana on nyt Bassoradio NOST€:en ensimmäinen vuosi. Rahallista tukea sai neljän hakukauden päätteeksi 689:stä hakijasta yhteensä 35 artistia tai bändiä, ja NOST€ palkittiin Musiikki & Media -tapahtumassa Vuoden mainetekona.

“Ensimmäinen vuosi meni reilusti yli odotusten. Totta kai tätä jännitettiin, että miten ihmiset ottaa vastaan”, sanoo Jake.

“Hakijoiden tarinat on yllättäneet mut, siis että miten paljon ne on siellä itsestään kertoneet”, hän jatkaa. Hakijat ovat selkeästi huomanneet, että hyvin tehty hakemus toimii myös erinomaisena artistiprofiilina.

Palkitsemisessa kaiken lähtökohtana oli se, että palkinnolla on oikea merkitys sen ihmisen uran kannalta. Että se ei oo vaan kiva juttu. Hakijan pitää osata kertoa kuka on ja mitä haluaa, ja palkinnon pitää olla sellainen, joka auttaa ja kehittää sitä tyyppiä.

NOST€essa yleisö saa äänestää suosikkejaan, mutta pelkät äänet eivät ratkaise, vaikka tärkeässä roolissa ovatkin.

“Jos sulla on paljon ääniä, susta tietenkin kiinnostutaan. Mut vaikka olisit tuore tekijä, jolla ei ole vielä paljoa seuraajia, niin sulla on silti yhtä isot mahdollisuudet voittaa”, Jake täsmentää. Palkitsemisessa otetaan huomioon myös se, että tukea saavat mahdollisimman monipuolisesti erilaiset genret.

Hakijan on pitänyt itse määritellä, onko hän musiikintekijä. NOST€:tta hakevat niin uransa alussa olevat, kuin kokeneetkin tekijät. Toinen haluaa tehdä ensimmäisen musiikkivideon, toinen kaipaa tukea kansainvälisen kiertueen suunnitteluun.

“Näin lama-aikoina täytyy muistaa pitää myös suomalaisen musiikin viennin puolia!”, Jake painottaa.

“Aika vähän ollaan jouduttu poistamaan tai hylkäämään hakemuksia”. Muutama vitsillä tehty, liikaa päihteitä tai erotiikkaa sisältänyt hakemus on poistettu, ja joitakin hakijoita on jouduttu diskaamaan äänestykseen liittyvien huijausten takia.

“Järjestelmästä on helppo huomata, jos botit äänestävät jotain tiettyä hakijaa. Se on tietysti tosi surullista, eikä koskaan hakijan vika, että joudutaan sitten hylkäämään koko hakemus. Onneksi tätä ei ole tapahtunut kuin muutaman kerran”, Jake kertoo.

Vuonna 2017 NOST€:tta voi hakea kuka tahansa kulttuurintekijä, eivät pelkästään musiikkialan tekijät! NOST€ kasvaa, laajenee ja uusiutuu, joka elää sen mukaan, mitä kulttuuri eniten ansaitsee ja tarvitsee. Mukaan voivat hakea siis niin kuvataiteilijat, kirjailijat, kuvanveistäjät, tubettajat, tanssia tai mitä tahansa luovaa työtä tekevät ihmiset. Vuonna 2017 NOST€ on kokonaisuudessaan luovien alojen kulttuurisponsorointia, jonka mahdollistavat sen tekijät.

Ja meillä on ilo kertoa teille, että myös Tuottajat ovat mukana tukemassa suomalaista kulttuuria Bassoradio NOST€-kampanjassa vuonna 2017!

Hae NOST€tta TÄÄLTÄ!

Tuottajat - Behind the Scenes

We Got a Story to Tell. Giving You a Look Behind the Scenes.

PROLOGI
Imagine. We Create. on Tuottajien slogan ja toiminnan ydin. Muttei se kuitenkaan kerro koko tarinaa.

Tuottajat Storia
Alussa ei ollut valmista kaavaa, vain kahden nuoren naisen, Johanna von Hertzenin ja Jessica Häyhän ajatus yhdistää osaamisensa. Ja intohimonsa. Idea syntyi työn lomassa, mahdollisuudet kasvoivat ihmisiä kohdatessa. Kesällä 2016 YLE Folkille tehdyn dokumenttisarjan myötä oltiin pisteessä, jossa työtarjouksia sateli niin, että oli jo ryhdyttävä puhumaan bisneksestä.

Vaikka kiinnostus Tuottajista on lähtenyt lentoon, sisältää tarina eeppisiä aineksia. Maailman kaukaisimmissa kolkissa viihtyvästä ja elämästään kamerasta linssin läpi tutkivasta Jessicasta ei tiennyt, milloin häntä tapaisi kotimaassaan. Esiintymistaitoisen, lyriikan ja rytmien lumoissa viihtyvän Johannan ajatukset laulajan ja näyttelijän urasta ohjasivat häntä esiintymislavoille. Se, että palaset saatiin loksahtelemaan kohdalleen, Jessica jäämään Suomeen ja Johanna tarkentamaan uravalintojaan, vaati jotain, johon molemmat tunsivat intohimoa. Ja josta molemmat löysivät itsensä.

Asettelu 'nuoret naiset vastassaan Suomen suuret tuotantoyhtiöt' tuo Tuottajien tarinaan lisää epiikkaa. Johanna ja Jessica eivät kuitenkaan näe asettelussa draamaa, vaan yhteistyön mahdollisuuksia. Onko Tuottajilla ollut unettomia öitä? Tietenkin. Mutta naiset ovat valinneet Tuottajat elämäntavakseen. Ja sen, mitkä elämänkokemukset rakentavat bisneksen. Parasta Tuottajissa on se, että Johanna ja Jessica ovat niiden asioiden ytimessä, jotka heitä kiinnostavat luonnostaan. On helppo kehittää jotain, joka on itselleen luontaista, ja jota rakastaa tehdä.

"The Only Way to Do Great Work Is to Love What You Do"

- Steve Jobs -

With the best team
Enää Johanna ja Jessica eivät ole kahden. Tuottajien kasvaessa tuotantoyhtiöksi mukaan tulleet Tiina ja Tuuli antoivat Johannalle ja Jessicalle mahdollisuuden keskittyä täysillä siihen, mitä parhaiten osaavat. Tiinan vuosien kokemus suurten konsernien henkilöstöjohtamisesta tuo Tuottajiin huippuosaamista organisaation pyörittämisestä. Tuulin omistautuminen kirjoittamiselle ja visuaalisille sisällöille täydentää Tuottajien luovaa osaamista.

Tuottajat on työpaikka luoville mielille, jotka jakavat saman, intohimoisen asenteen Tuottajien tekemää työtä kohtaan. Tuottajien kasvavaa tiimiä rikastuttaa vahva verkosto osaavia yhteistyökumppaneita. Vaikka toiminnalliset päähenkilömme ovat tähtiä, on joka ikinen henkilöhahmomme tärkeä rakentamaan tarinaamme.

Imagine. We Create. 
Alusta saakka Tuottajat on tarjonnut jotain muuta kuin kilpailijansa. Yritys ei ainoastaan tuota elämyksellisiä sisältöjä, vaan myös yhteisöllisiä kokemuksia uusin trendein.

Vain mielikuvitus on rajana toteuttaessamme asiakkaidemme haaveilemia sisältöjä. Yrityksellemme kaikki sisältö on tarinaa, oli kyseessä sitten festari, dokkariprojekti, fiiliskuvia tai somesisältöä. Vangitsemme tarinan, jonka asiakkaamme haluaa kertoa. Uniikkia toteutusta etsien. Työmme tarkoitus on luoda inspiroivaa sisältöä, josta ihmiset haluavat puhua ja jota he halauavat jakaa.

Snapchattia ja somea
Tarinamme päähenkilöt ovat kasvaneet kiinni älypuhelimiin. Tuottajat on alusta lähtien tarttunut digitalisoituneen maailman mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Olemme luoneet oman yrityskulttuurin, joka valtaa digitalisoituneet alustat, sosiaalisen median ja reaaliaikaiset yhteydet.

Love Story
Tuottajat ei ole yhden yön juttu. Me luomme suhteen yleisömme kanssa. Ja autamme asiakkaitamme orastavissa ja kompuroivissa suhteissa omien asiakkaidensa kanssa tai kohtaamaan kokonaan uusia kumppaneita.

Kutsumme asiakkaamme olemaan osa tarinaamme. Brändien luomisessa tai maineen tavoittelussa pelkkä somesisältö yksinään ei riitä. Yleisön osallistaminen ja aktivoiminen ovat yhtä tärkeitä osia luomistyöllemme. Arvostamme dialogeja ja luomme yhteisöjä ihmisten ympärille. Tarjoamme asikkaillemme yhteyden yleisöön ja ihmisiin.

LUKU 1
Tarina Tuottajista on vasta aluillaan. Alkusanojen jälkeen pääsemme rakentamaan tarinaamme työtä tehden. Odotamme Tuottajien tarinasta vähintään tiiliskivien paksuista, hyvien fiilisten värittämää saagaa.

Tulossa...

EPILOGI
The Thing About Stories is That You Have to Pick Up the Ones that Last - Terry Prachett


// Tuuli

Aito Mäkki x Tuottajat

Aito Mäkki & Kube

Ilona, Seinäjoki
14.10.2016

(c) Jessica Häyhä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tuottajat nyt myös snäpissä: tuottajat 

Hyvä tuottaja osaa ja tekee — mitä?

Viime viikonloppuna Tuottajat olivat mukana Musiikki & Media -tapahtumassa. Mut oli pyydettiin mukaan lauantain Ylituotantoa?-paneelikeskusteluun, ja Jessica oli mukana taltioimassa tätä tapahtumaa! Heti alkuun haluan kiittää Sannaa ja Anssia, jotka pyysivät mut mukaan sekä Hiksua ja Anttia, joiden kanssa oli mielettömän hyvä olla niinkin jännittävässä tilanteessa, ja joilta sain hyviä vinkkejä ja näkemyksiä tapahtuma- ja artistituotantoon liittyen.

Keskustelun moderaattori Sanna esitti meille kysymyksiä liittyen tapahtumatuottamisen tilaan Suomessa. Paneelikeskustelusta jäi paljon ajatuksia mietittäväksi, joten ajattelin jakaa niistä osan nyt teidän kanssa:

Hyvä tuottaja osaa itse perusasiat ja tuntee alojen ammattilaiset.

Tuottajia on paljon. Tuottaja on aina ihminen. Toimintatapoja on erilaisia ja jokaisen historia on uniikki. Useimmiten tuottajan suusta kuultu tarina alkaa siten, että "itse asiassa päädyin alalle vahingossa". Monesti tapahtumatuottajan taustaan liittyy rakas musiikkiharrastus (tai ammatti) ja into järjestää tapahtumaa kavereille. Joskus eka tapahtuma järjestetään siksi, että halutaan oma bändi keikalle, joskus ylipäätään mitä vaan säpinää pienelle kotipaikkakunnalle. Varmasti löytyy myös niitä, ketkä ovat nuoresta asti haaveilleet tapahtumien parissa työskentelystä. Itse menin näyttelijäntyön linjalle 16-vuotiaana, ja jo silloin mun äiti sanoi, että "susta voi tulla laulaja tai näyttelijä, mutta tuottaja susta ainakin tulee". Äidillä on jännä tapa olla oikeassa, koska teini-Johannalla ei kyllä ollut vielä hajuakaan siitä, mitä kaikkea tuottajan työ voi olla. Jatkuva toistelu oli myös tosi ärsyttävää, koska olin varma siitä että musta tulee ammattinäyttelijä! Heh, heh.

Puhuttiin tuottajan jaksamisesta, ja kuinka tärkeää on muistaa perusasiat, kuten omasta terveydestä huolehtiminen. Niinhän me kaikki paasataan työkavereille, että "muista syödä ja nukkua" ja sitten unohdetaan itse tehdä niin. Helposti ajatellaan, että meneehän tässä nyt päivä tai pari syömättä ja nukkumatta (ja joskus meneekin), mutta mä oon ainakin huomannut. että väsyneenä ja nälkäisenä sitä harvemmin on se oma paras, tehokkain versio itsestä.

Mun ajatus oli ja on se, että on tärkeä löytää joku vastapaino. Jotain tekemistä, mikä vie ajatukset pois loppumattomista to do -listoista, sähköpostista, somesta, palavereista, ihmisistä ja muusta jatkuvasta aivotyöskentelystä. Mulle se oli viime kevääseen asti rumpujen soitto, kunnes Tuottajat-sarjan teko alkoi ja siitä asti on muka "ollut liian kiireinen tehdäkseen mitään kivaa". Huoh.

Hyvä tuottaja tekee itsensä tarpeettomaksi.

Keskustelussa puhuttiin hyvien tyyppien kanssa työskentelystä, mikä auttaa jaksamaan ja antaa energiaa. Hommat sujuu parhaiten kun asialla on osaavia ja ystävällisiä ihmisiä, joiden ammattitaito näkyy työssä (eikä kuulu turhissa puheissa).

Ystäviä ei pidä unohtaa. Oon lähiaikoina miettinyt sitä, että vaikka en usko olevani ehdolla "Vuoden paras ystävä" -palkinnonsaajaksi, niin uskon että mun maailman parhaat läheiset tajuaa, miksi oon kokoajan tulossa jostain ja menossa johonkin. Miten se nyt oli, rautaa pitää takoa kun se on kuumaa. Mut ei saa polttaa näppejä. Eikä itseään.

Puhuttiin työkaluista: toiselle sopii kynä, paperi ja sähköposti. Joku luottaa täysin nykyaikaan ja nettialustoihin — kolmas kulkee jossain välimaastossa. Whatsapp, Facebook ja Slack on ehdottomasti meidän projekteissa ne käytetyimmät kanavat perinteisen sähköpostin lisäksi. Viimeiseksi mainittuun kehotan tutustumaan erityisesti, jos käsillä on projekti jossa on mukana paljon ihmisiä ja erilaisia työryhmiä.

Puitiin tapahtumia. Millaisissa tilanteissa oppii uutta? Onnistumiset antavat energiaa ja vievät eteenpäin, mutta kyllä moni meistä oppii parhaiten kantapään kautta. Mä oon kaatunut lavalla ja kerran mokannut backlinen suhteen, mutta yllättävissä tilanteessa on vaan tärkeintä keksiä paras (tai vähiten huonoin) ratkaisu ja hoitaa homma himaan. Ongelmatilanteet on syytä käsitellä, mutta "syyllisen etsimiselle" tai jossittelulle on turha uhrata aikaa...

Suurin osa yllä olevista ajatuksista on kyseisessä paneelissa puhuttua TAI viime kesänä eri tuottajilta päähäni iskostunutta tekstiä. Tuottajat-projekti on ollut jo tähän mennessä äärettömän palkitseva ja opettava, koska me ollaan saatu tavata alan kovimpia tekijöitä.

Loppukevennyksenä lainaan lauantaina tapaamaani aivan ihanaa tuottajaa:

Hyvä tuottaja laittaa kätensä vaikka paskaan.

Sohvia, nojatuoleja ja yllätyspääesiintyjiä - haastattelussa Olohuoneklubin Pietari Pyykönen

"Kuka tahansa voi keksiä jonkun idean, mutta kuka tahansa ei voi toteuttaa sitä."

Pietari Pyykönen on 20-vuotias biisinkirjoittaja ja musiikkituottaja, jonka lempiväri on metron oranssi. Pietari on muun muassa suuren suosion saavuttaneen Olohuoneklubin tuottaja ja taiteellinen johtaja, joka lepää vain nukkuessaan.

Millainen sun tarina on?

- Valmistuin vuonna 2015 Sibelius-lukiosta. Hain Pop & Jazz-konservatorioon, mutta jäin ekalle varasijalle. Vietin alkusyksyn biisejä tehdessä omalle sooloprojektille ja päädyin työkkärin kautta Gloriaan äänimieheksi. Ensimmäinen Gloriassa järjestämäni tapahtuma oli Spontaani marraskuu-niminen open stage, josta se innostus sitten lähti.

Mikä on Olohuoneklubi?

- Mulle tuli idis sellaisesta klubista, jossa mä itse haluaisin käydä. Esittelin Glorian tyypeille neljän illan setin, jossa olisi sohvia, nojatuoleja ja yllätyspääesiintyjiä. Sit mä vaan rupesin hommiin!

Viime vuoden joulukuussa aloin laittaa meilejä, joissa kerroin kuka mä oon ja että aion järjestää tämmösen klubin. Mulla oli kaikki ne neljä iltaa mietittynä artisteja myöten, joten jos joku ei päässyt tai suostunut niin olisi ollut aikamoinen miettiminen, että kuka siihen tilalle sopisi. Onnekseni sain mukaan lähes kaikki, ketä halusinkin.

Asiat alkoi edetä nopeasti. Käytiin kierrätyskeskuksessa kattomassa huonekaluja ja kaupungin puutarhalla palmuja. Me myös mietittiin pitkään sellaista 360-lavaa ja pyöriteltiin paljon erilaisia konsepti-ideoita. Lopullinen ilme syntyi vasta viime hetkillä.

kuva: Arttu Kokkonen

Miten Olohuoneklubi eroaa muista?

- Olohuoneklubi on tunnettu poikkeuksellisista esityksistä. Kantava teema oli keväällä oikeastaan se, että suurin osa artisteista esiintyi soolona tai muuten vaan akkarina. Nyt syksystä alkaen tavoitteena on selkeästi ollut sellaiset spessuvedot, joita ei muualla näe.

Mitä tuottajan työ on sun mielestä?

- Asioiden järjestelyä, niin mä sen näkisin. Jos tarvitaan vaikka huonekaluja, niin pitää ottaa asiasta selvää ja hankkia ne. Kokonaisuudessaan huolehtiminen työilmapiiristä ja esiintyjistä, vaikea eritellä tiettyjä juttuja kun on vastuu koko paketista.

Tapahtumatuottaminen ei oo niinkään se mun juttu, vaan enemmän sellainen taiteellinen johtaminen ja erilaiset konseptit. Millaisia asioita on, miltä ne näyttää ja miltä ne tuntuu. Mä en haluu tuottaa tapahtumia vaan tapahtuman tuottamisen takia, mutta jos tulee joku idis niin se toteutetaan.

Mitkä on sun vahvuudet tuottajana?

- Mua on kuvattu usein kylmänrauhalliseksi. Jos kaikki muut panikoi, on hyvä että tuottaja pysyy chillinä. Jos tuottaja ei pysy rauhallisena niin kaikki todellakin kaatuu. Pelottomuus on ehkä toinen vahvuus.

Mistä asioista rakentuu hyvä klubi?

- Konsepti ja kokonaisuus. Graafinen ilme, paikka, aika, ohjelma ja fiilis on kaikki tärkeitä.

Miten sä tiesit, että Olohuoneklubista tulee niin suosittu, että illat myydään moneen kertaan loppuun?

- Sehän tässä on hassua, et mä en vieläkään ihan tajua että onko Olohuoneklubi iso juttu. Ei sitä sillee ite tajua, ku on siinä kuplassa ja tekee. Ehkä sitä sit kahdenkymmenen vuoden päästä kelaa ja ymmärtää että aijaa, joku tais tykätä siitä! Totta kai jengillä voi olla myös kritiikkiä annettavana, mutta mulla on kyllä aika hyvät perusteet kaikkiin valintoihini!

Mitä sä haluaisit tehdä tulevaisuudessa?

-  Mä haluaisin soittaa Ruisrockin rantalavalla viiden vuoden sisään!

Mitä haluaisit lisää pääkaupunkiseudun kulttuuriskeneen?

- Vieläkin lisää rohkeutta tekemiseen ja myöskin uusia artisteja. Mietittäisiin juttuja vielä pidemmälle ja sen yli. Ei sillä, että väittäisin itse osaavani aina tehdä niin. Kun kaikki on mahdollista, niin miksei sitä vaan tekisi? Pitää muistaa, että kuka tahansa voi keksiä jonkun idean, mutta kuka tahansa ei voi toteuttaa sitä.

Bongaa Tuottajat loppuunmyydyllä Olohuoneklubilla 28.9! Seuraava Olohuoneklubi 19.10!

Kuinka järjestettiin Herttoniemi Block Party, osa 2/2

Ihanaa alkanutta Tuottajat-viikkoa! Näin me olemme sen nimenneet, koska eilen tapahtui se, mitä olemme jo kauan odottaneet: Tuottajien kaikki kolme jaksoa julkaistiin YLE Areenassa sekä YLE Folkin alustoilla. Palaute on tähän mennessä ollut älyttömän ihanaa ja jengi on selkeästi päässyt vielä vähän fiilistelemään kesää, vaikka syksy pikkuhiljaa ovella koputteleekin.

Viime viikon keskiviikkona blogissa julkaistiin Herttoniemi Block Partyn päätuottajan Mikko Heinäsen haastattelu. Jos se meni ohi niin voit lukea jutun TÄÄLTÄ. HBP järjestettiin ensimmäistä kertaa viime lauantaina, ja Tuottajat olivat tietenkin messissä!

Mulla ja ystävälläni Laurilla oli vastuu Lehtilavasta (eli oltiin lavamanagereja ja juonnettiin), joka sijaitsi keskellä pikkuruista metsikköä. Herttoniemen teollisuusalueella ja Asentajanpuistossa järjestetyssä tapahtumassa oli yhteensä viisi lavaa "jokaiselle jotakin"-meiningillä. Meidän lava sijaitsi Lehtipatsaan juurella ja esiintymässä oli pääosin lauluntekijöitä ja muita kevyempiä, akustisempia kokoonpanoja.

Päivä meni hienosti. Kaunis keli, ammattitaitoiset tekijät ja hyvät esiintyjät = 6/5. Pieniä teknisiä ongelmia, mutta onneksi vain hetkellisesti. On mahdoton selittää sitä fiilistä, kun jengi istuu nurtsilla mattojen ja huopien päällä (joku järjestäjistä oli myös keksinyt sairaan hyvän idean säästää tukit penkeiksi). Porukkaa oli paljon, mutta kaikki kuunteli hiljaa haltioituneina Ovipuhelimen keikkaa. Mä luulen, että kyseinen, meidän osalta illan päättänyt bändi sai monta uutta fania!

Sillä aikaa kun me pidettiin omaa tonttiamme pystyssä niin Jessica kävi haastattelemassa tapahtuman tekijöitä. Meidän instagramissa (@tuottajat) on hienojen fiiliskuvien lisäksi tekijät-sarja (#tekijat), eli lyhyitä haastatteluja kuvineen tapahtumien eri tekijöistä. 

Herttoniemi Block Partyssä tekijöitä oli paljon, joista muutamaa haastateltiin:

ANU TANSKANEN, viestintäkoordinaattori

Huolehdin siitä, että kaikki mitä meidän tiimissä pitää tehdä, tulee tehdyksi. Mä en oo mikään pomo tai esimies, niin kuin perinteisessä palkkaduunissa oltaisiin. Jos joku sanoo, että hän hoitaa esimerkiksi instagramin, niin kyllä mä annan tehdä sen ihan omalla tyylillä. Tapahtuman aikana työskentelen muun muassa kävijöille tarkoitetulla infopisteellä, seuraan facebookia ja sometan!

Teen normaalisti duunia yksin, joten on tosi kiva olla nyt osana tiimiä. Haasteena tässä on se, että kaikki tekee tätä työtä vapaaehtoisesti ja oman työn ohella. Mä oon tosi nopea mutta myös hätäinen ihminen, eli välillä pitää nielaista pari kertaa, kun ei saa vastauksia heti. Kaikilla on kuitenkin ne omat menot ja harrastukset.

Mä olen markkinointisuunnittelija yhdessä IT-alan yrityksessä, joka on nykyään osa globaalia pörssiyhtiötä. Olen ollut mukana Herttoniemi Block Partyssä alusta asti. Heinäsen Mikko kyseli netissä kiinnostuneita ja tammikuussa meillä olikin jo ensimmäinen palaveri. Aika alussa järjestin facebook-ryhmään sellaisen kyselyn, että minkälaisissa tiimeissä ihmiset olisivat kiinnostuneita työskentelemään. Siitä me sitten lähdettiin rakentamaan!

Facebookissa meidän viestintäryhmässä on joku 20 ihmistä, josta osa on ns. "seuraajia" muista tiimeistä. Aktiivisia tekijöitä meitä on noin kuusi tai seitsemän. Viestintäryhmä on todella ammattitaitoinen ja sitoutunut porukka!

ANNUKKA SAKKINEN, vapaaehtoiskoordinaattori

Mun päävastuualue täällä on vapaaehtoisten koordinointi. Olen tehnyt samaa työtä neljänä aikaisempana vuonna Kallio Block Partyillä ja vuodesta 2004 asti Naamat-festareilla. Mä tunnen tuotantopäällikkö-Mikon entuudesta, ja mun oli tarkoitus ottaa tää vuosi festareiden osalta rennommin. Siksi en lähtenyt mukaan Kallio Block Partyihin, mutta sitten törmäsin Mikkoon jolla oli idea, ja jotenkin jäin taas verkkoon.

Vapaaehtoiskoordinaattorin pitäisi olla se ihminen, kellä on kokonaiskuva siitä, kuinka paljon työntekijöitä eri tiimeissä tarvitaan. Mä käyn läpi sähköposteihin tulevat hakemukset ja katson, missä tiimeissä tarvitaan sillä hetkellä väkeä. Vapaaehtoisen oma osaaminen ja kiinnostuksenkohteet ovat tietenkin myös tärkeitä ottaa huomioon.

Herttoniemi Block Partyssä on monta eri tiimiä: Ensiaputiimi ja ruokatiimi, joka täällä koordinoi ruoka-alueen myyjien asiat, eli kaikki ruoka tulee ulkopuolelta eikä tiimin vastuulla ole tehdä sitä. Turvallisuustiimin alaisuudessa toimii myös liikentenohjaustiimi. Sitten on logistiikka- ja infra, jotka rakentaa alueen ja vastaa kuljetuksista. Ympäristötiimi, joka huolehtii alueen siisteydestä ja infotiimi, jolla on alueella oma piste. Päämaja eli bäkkäri on kaikkien työntekijöiden yhteinen hermokeskus, jossa on myös oma tiiminsä.

Parasta tässä työssä on ihmiset. Tapahtumien tekeminen on kuin huumetta, sillä jotenkin tähän jää koukkuun.

PIETARI REIJONEN, Lehtilavan miksaaja & teknikko

Valmistuin keväällä musateknologiksi. Olen tehnyt keikkaa lukiosta lähtien silloin tällöin, mut nyt tietysti vähän enemmän. Syksyllä jatkan konetekniikan opiskelua Aallossa ja kesäisin oon työskennellyt myös lentokentällä sekä ajanut aina välillä taksia.

Tämä tapahtuma meni aika kivuttomasti. Päädyin mukaan Johannan pyynnöstä mukaan Lehtilavan tiimiin. Ensin käytiin sähköpostikeskustelua, sitten kävin yhdessä yleiskokouksessa ja tapahtumapäivänä tulin paikan päälle. Lehtilava on aika helppo lava, kun kokoonpanot on pieniä.

Meillä on täällä pieni lava, 4x2 metriä. Pieni PA (äänentoistojärjestelmä) ilman subbareita, kaksi monitoria ja pieni, 12-kanavainen mikseri.

Parasta mun työssä on se, ettei ikinä ole kahta samanlaista keikkaa. Ongelmia ja tilanteita tulee aina, mutta yleensä ne saadaan ratkaistua. Hyvät artistit, hyvät soundit ja mahdollinen kiva palaute tuntuu aina hyvältä. Onhan tää vähän semmosta erikoishommaa, mitä ei moni osaa!

Herttoniemi Block Partyssä parasta on sen tuoreus. Festarialue on laaja ja lavat toimii hyvin!

Sunnuntaina juhlittiin Tuottajat-kutsuvierastilaisuuden merkeissä, tanssittiin täysillä ja valmistauduttiin tähän viikkoon. Luvassa on vaikka mitä, joten tykkää meistä Facebookista niin et vahingossakaan missaa mitään!

Muista tsekata Tuottajat-jaksot YLE Areenasta!

Kuinka järjestettiin Herttoniemi Block Party, osa 1/2

"Vaikka olisi kuinka selkeä kuva siitä, missä järjestyksessä ja miten asiat tehdään, niin loppujen lopuksi tulee aina kiire", mietti Herttoniemi Block Partyn järjestäjä Mikko Heinänen. Myös Tuottajien festarikesä huipentuu ensi viikonloppuna, kun Herttoniemessä neljälle lavalle nousevat uudet ja vanhat popparit ja rokkarit!

1. Kuka olet?

- Mikko Heinänen. Olen ammatiltani kehitysvammaisten ohjaaja ja alun perin lähtenyt mukaan Kallio-liikkeeseen ja sitä kautta Kallio Block Partyyn, jossa olin mukana viisi vuotta. Olen ollut aina kiinnostunut kaupunkikulttuurista ja mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia. Kallio Block Party oli mulle ensimmäinen tilaisuus hypätä mukaan isompaan porukkaan, ja siitä se sitten lähti.

2. Miten "block partyt" eroavat tavallisista festareista?

- Se ei ole tavallista tapahtumatuotantoa, jossa on suunnilleen noin 6-8 ihmisen sisäpiiri. Tämmöisissä projektissa saattaa olla monta kymmentä ihmistä erilaisissa rooleissa, Se on omalla tavalla hallitsemattomampaa, sekavampaa ja ehkä jopa pelottavampaa, mutta se on tosi siistiä että voidaan tehdä jotain, mitä ei yksin ilman kaikkea sitä intoa ja osaamista voisi tehdä. Tällaisen tapahtuman tuottaminen vaatii myös sosiaalisia kykyjä, koska kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen eikä ketään voi velvoittaa tekemään mitään.

3. Mistä idea Herttoniemi Block Partyyn lähti?

- Ensimmäinen sysäys oli se, että mun vaimo sano mulle että tee jotain sellasta, mitä vain sä voit tehdä. Mietin, että mitä mä osaan, ja tulin siihen tulokseen, että tällaista ei olisi varmaan kukaan muu lähteny tekemään. Idea ei ollu ehkä se omaperäisin, varsinkin kun on tehnyt monta vuotta Kallio Block Partyjä, mutta just siksi mä tiesin että mitä haluan lähteä tekemään ja miten.

4. Kenelle soitit ensimmäiseksi?

- Juttelin etukäteen tosi paljon frendien ja Herttoniemi-seuran kanssa. Markka Partanen oli varmaan yksi ensimmäisistä, kenen kanssa puhuin tästä. Siitä on itse asiassa nyt tasan vuosi, kun mä kysyin Herttoniemessä juhlaviikkojen aikaan Markalta, että pitäiskö meidän nyt ainakin kokeilla.

Ensimmäisessä kokouksessa oli parikymmentä innokasta ihmistä. Aluksi Erkki Perälä kertoi pienen historiikin Kallio-liikkeestä ja Kallio Block Partystä. Seuraavaksi alettiin miettiä aluetta, ja muutamakin tyyppi oli jo siinä kohtaa käynyt kiertämässä Herttoniemeä. Mä en olisi itse edes osannut ajatella Asentajanpuistoa, joka on ihan mahtava paikka tälle tapahtumalle!

5. Miten tapahtuman budjetti on suunniteltu? Onko mukana rahoittajia ja mihin rahaa kuluu eniten?
- Me ollaan saatu lähikultuuriavustusta, ja alueen firmat on lähteneet tosi hyvin mukaan. Jotkut antaa rahaa, toiset tiloja tai muuta apua. Sit on rakennusalojen firmoja, joilta ollaan saatu muun muassa aggregaatit. Kaikki äänentoistolaitteet ja lavat tulee ilmaiseksi sillä meiningillä, että jos niitä ei oo kukaan vuokrannut niin me saadaan käyttää.

Lupiin ja lupaprosesseihin menee tinkimättä rahaa. Myös järjestysmiehistä maksetaan, mutta muuten kaikki työntekijät ovat vapaaehtoisia.

6. Minkälaisia asioita, selvityksiä ja lupahakemuksia kaupunki vaatii?
- Muun muassa maankäyttöluvan, eli me vuokrataan puisto ja kadut kaupungilta. Melulupa, eli kuinka kovaa ja myöhään saa soittaa ja mitkä on sen vaikutukset ympäristöön. Tapahtuma-alueen välittömässä läheisyydessä ei onneksi ole asutusta. Sit pitää totta kai tehdä jätehuoltosuunnitelma ja saada luvat myös poliisilta ja pelastuslaitokselta.

Helsingin kaupunki on avannut uuden nettisivun, josta saa haettua kerralla kaikki luvat. Lupien saaminen tämän tyylisiin tapahtumiin on paljon helpompaa kuin viisi vuotta sitten, jolloin tapahtuman konsepti oli ihan uusi juttu.

7. Kuinka paljon vapaaehtoisia on mukana tekemässä tapahtumaa? Missä rooleissa he ovat?
- Facebook-ryhmässä on 250 ihmistä, joista ainakin 50 on käynyt kokouksissa ja tai ollut muuten jo tässä vaiheessa mukana. Ydinryhmä on varmaan n. 20 henkeä. Meillä on monta erilaista ryhmää, kuten viestintä ja markkinointitiimi, lava, ohjelma- ja tekniikkaryhmä, lupatyö- ja yhteistyöryhmät, ympäristötiimi sekä ryhmä, joka hoitaa sähköt ja logistiikan.

Tapahtuman logistiikka on erittäin tärkeä, vaikkakin kävijälle näkymätön osa tapahtumaa. Yleensä se näkyy ulospäin vasta silloin, kun joku ei toimi tai kosahtaa. Se vaatii yhden jätkän, joka osaa suunnitella ja jolla on kynä ja paperia. Sillä tyypillä on kontaktit, ajolistat ja oikeat puhelinnumerot.

8. Mikä asia sut on yllättänyt tapahtuman järjestämisessä?
- Tää on erilaista kuin Kalliossa. Siellä oli nuoria aikuisia, jolla oli into ja halu tehdä ja oppia. Nyt on ollut paljon mukana vanhempia, eri alojen rautaisia ammattilaista. Nyt tehdään enemmän aikuisen porukan kanssa, mutta en mä tiedä yllättääkö se, kun ottaa huomioon tapahtumapaikat. Herttoniemi on se paikka minne muutetaan Kalliosta sitten kun perustetaan perhe.

9. Onko ohjelman ja esiintyjien järjestäminen ollut haasteellista?
- Me haluttiin välttää sitä, että ohjelmisto on all male panel, että miehet vaan soittaa rokkia siellä. Mä oon tosi tyytyväinen lopulliseen kattaukseen, koska meillä on isoja bändejä ja paljon paikallisia esiintyjiä. Tarjokkaita oli paljon, noin neljä kertaa enemmän kuin mitä me pystyttiin ottamaan.

10. Mitä odotat itse HBP:ltä?
- Että saatais juostua tapahtuma läpi! Yksi isoimpia opetuksia tässä uran varrella on se, että kun asiat on käynnissä niin ne tapahtuu joka tapauksessa jollain tavalla. Sit jälkeenpäin mietitään, että oisko voinut tehdä jotenkin toisin ja paremmin. Toivoisin mahdollisimman vähän paniikkiratkaisuja, mutta niiltä ei voi juuri koskaan välttyä.

Mä tarviin aina ihmisen, jolle puhua ääneen. Se toimii ennen tapahtumaa ja on myös mun tapa käsitellä asioita jälkeenpäin. Mä oon onneksi sen verran vanha, että mä oon oppinut olemaan itselleni suhteellisen armollinen. Kyllä siihenkin aika monta vuotta meni.

Herttoniemi Block Party lauantaina 27.8. Herttoniemen Asentajanpuistossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy!

Go with the flow in Flow — haastattelussa Flow TV:n tekijät

Flow TV:n Axel Röhr, Matti Vesanen, Joni Lindroos ja Aleksi Jyrälä.

Tuottajat tapasivat Flow TV:n tekijät lauantai-iltana Flowssa. Sarjan juontajat, Aleksi ja Axel aloittivat yhteistyönsä vuonna 2013. Miehet eivät silloin vielä tienneet, että he olivat leikkineet jo lapsena samalla hiekkalaatikolla.

ALEKSI JYRÄLÄ, juontaja
"Mä oon täällä toimittamassa Flow TV:tä. Muuten mä teen ohjelmaa Bassolla, soitan levyjä ja opiskelen poliittista historiaa, joka ei tavallaan liity näihin juttuihin. Paljon musajuttuja mul on elämässä.

Meillä on aisaparini Axelin kanssa ohjelma Bassolla, joten meidät haluttiin niinku parivaljakkona tähän hommaan. Jos toinen jäätyy niin toinen voi sit jatkaa siitä.

Meille annettiin ohjeeksi laittaa kamera käyntiin ja elää festaria meidän tavalla. Jotain pieniä juttuja on tietysti pohdittu etukäteen, mutta kyllä täällä on menty pitkälti silleen go with the flow in Flow!"

AXEL RÖHR, juontaja
"Mä oon Flow TV:n juontaja tai toimittaja, se riippuu vähän päivästä ja tehtävästä. Mä en miellä itseäni toimittajaksi vaan musafiilailijaksi, joka vaan nyt sattuu tekemään aika paljon töitä mediassa.

Tänä aamuna mä oon koostanut meidän ens viikon radiolähetyksen musiikit eräälle lontoolaiselle nettiradiolle, jossa meillä on oma ohjelma. Me tehdään sitä vähän silleen vuorotellen.

Mä uskon että näistä festarijaksoista tulee todella hyviä. Mä odotin ekan jakson ilmestymistä tosi paljon, koska vaikka on tottunut kuulemaan itseään radiossa, niin ei oo juurikaan nähnyt itseään missään videoissa. Huokasin helpotuksesta kun näin ekan jakson, koska meistä oltiin tehty sekä hauskoja, että teräviä".

MATTI VESANEN, ohjaaja
"Mä oon tehnyt seittemän vuotta alan hommia ja Flow TV:tä nyt toista kertaa. On helppo tehdä tällaisen tiimin kanssa, jonka kanssa hengaa muutenkin! Parasta on kun tää työnteko on niin hauskaa.

Kaikki on mennyt tosi hyvin ja hommat rullaa. Tehdään tätä aika rennolla asenteella ja annetaan viikonlopun käsikirjoittaa itse itseään, niin siitä syntyy aidoin lopputulos. Tässä on tarkotuskin näyttää Aleksin ja Axelin Flow sellaisena kun se on. Sen lisäks vähän fiiliksiä muilta festarikävijöiltä."

JONI LINDROOS, tuottaja
"Mä oon Veli Creativella tuottajana ja me ollaan yhdessä Matin ja meidän muun tiimin kanssa kehitetty FlowTV. Täällä Flowssa mun työnkuvaan kuuluu pitää tää paketti kasassa, eli mä pidän huolta että ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja kaikki tietää mitä tapahtuu. Meillä on koko ajan täällä pyörimässä neljä kuvaajaa. Kuuntelen ohjaajan mielipiteitä siitä, millaista matskuu halutaan ja mitä tehdään.

Oon jatkuvasti yhteydessä lavamanagerien, artistikoordinaattorien, artistien managereiden ja itse artistien kanssa, että saadaan niitä kameran eteen. Yllättävän paljon joutuu myös säätämään kuvauslupia että saa kuvata keikat. Onneks täällä on aika paljon dj-hommien kautta tuttuja artisteja joilta voi kysyä suoraan että heitätkö läpät kameralle. Tänä vuonna päädyin myös kuvaamaan aika paljon Aleksia ja Axelia kun Matti on tehnyt VJ-keikkoja (video jockey, vrt. dj) joka päivä. Multitasking on meidän koko jengin erikoisalaa.

Paljon on tehty pohjatyötä lupa-asioihin ja sen eteen, että kaikki tietää tasan tarkkaan mitä täällä on ja mitä täällä tapahtuu missäkin. On myös tärkeetä pitää huolta että meidän kumppanit saa mitä niille on luvattu.

Tämän vuoden Flow TV:tä alettiin suunnitella jo alkuvuodesta. Viime vuonna me haluttiin yhdessä itse Flown kanssa näyttää, miten festari rakentuu ja mitä kaikkea siellä kulissien takana tapahtuu. Nyt kun tehdään Basson kanssa, niin tehdään enemmän kävijöiden näkökulmasta ja vähän helpommin lähestyttävämmällä sisällöllä – ns. bassomaisempaa sisältöä pilke silmäkulmassa. Ei ollut tarvetta tehdä samaa uudestaan.”

Katso Flow TV-jaksot: http://www.basso.fi/flowtv

Tuottajien vapaa viikonloppu - Flow Festival

Viime viikonloppuna me oltiin ekaa kertaa tänä kesänä ASIAKKAINA festareilla! Toki tehtiin pari haastattelua (tsekkaa instagramista/facebookista Tekijät-haastattelu Anselmista), joista toinen tulee tänne blogiin lähipäivinä. Tavattiin myös joitakin meidän seuraajia ja ennen kaikkea pidettiin hiton hauskaa!

Mulle tää oli eka kokonainen Flow-kokemus. Pyörähdin pari vuotta sitten sunnuntai-iltana, joten se on melkein sama kuin että tää olisi ollut eka kerta. Yllättyin (positiivisesti) monestakin jutusta, ja oli tosi jännää nähdä pitkästä aikaa festarit kävijän silmin!

Jessica oli tosiaan Köpiksessä perjantaihin asti, joten miä otin perjantaina varaslähdön Suvilahteen. Lauantaina käytiin ottamassa selfie maailman suurimmalla selfietikulla (http://superselfiestick.fi) ja Jessica haastatteli Basso-radion tyyppejä. Sunnuntaina tehtiin vielä yllä mainittu haastis Anselmista ja muuten fiilisteltiin ihmisiä, keikkoja ja RUOKAA!

Vuonna 2004 ensimmäisen kerran järjestetty Flow oli tänä vuonna kasvattanut kävijäkapasiteettia kolmella tuhannella. Tämä tarkoittaa siis sitä, että loppuunmyydyllä festarilla vieraili päivittäin 25 000 kävijää! Myös aluetta oli laajennettu ja tänä vuonna sieltä löytyi mm. kokonaan uusi Zalando Factory, jossa esiintyi muunmuassa Tuottajat-suosikki Elias Gould (ei sillä että siitä olis nähnyt mitään, koska ihan pari muutakin oli päättänyt mennä kuuntelemaan ;))

Mulle henkilökohtaisesti tää festari oli sellainen, jonka esiintyjistä tiesin tosi vähän ennakkoon. Oon tullut siihen tulokseen, että kuuntelen tosi paljon suomalaista, suomenkielistä musiikkia. Joka tapauksessa, Flow tarjosi monta uutta ulkomaista artistia mun Spotify-listoille! Pakko kyllä silti vähän hehkuttaa, että koko kansan J. Karjalainen (kutsutaanko häntä muuten oikeesti Jiikuksi, vai onks tää joku Häyhän juttu?) sopi kyllä kauniin sunnuntaipäivän avausesiintyjäksi yhtä hyvin kuin Jessican vihaamat festarilasini sopivat mun päähän!

Ruoka on ollu suoraan sanottuna tosi monella festarilla iso pettymys (toisaalta Riihirockissa se oli laittoman hyvää!) Isoillakin festareilla ruoka voi olla usein tosi a) mautonta b) käyneen makuista ja sit vielä festarihinnoissa... mut Flow teki poikkeuksen tässäkin! Baban ruoka oli ihan todella hyvää ja Kimchi Wagon tuli loistavana kakkosena. Kuulin myös paljon kehuja muista rafloista!

Flowssa oli siis hyvät esiintyjät, ruoka ja upea visuaalinen maisema, johon järjestäjät selkeesti panostaa tosi paljon. Bajamajajonot ei olleet missään vaiheessa ihan mahdottomat ja palvelua sai nopeesti ruokakojuissa ja baareissa. Hatunnosto kaikille työntekijöille ja erikoismaininta Kahvila Sävylle, jonka jäälatte meni mun top3-sunnuntaikokemuksiin Flowssa!

Ainoo, mikä mua kuitenkin semi-vaatimattomana ja kärsivällisenä ihmisenä välillä meinas vähän, no, ketuttaa oli se että aikataulut tuntui tosi tiukoilta ja ihmisiä oli tosi paljon. Vaikka lavat tuttuun tapaan vuorotteli, niin tuntui että monelta jäi lempiartisteiden keikkoja näkemättä osittain tai kokonaan paikasta toiseen tungoksessa kiiruhtamisen takia.

Suvilahdessa on paljon kiinteitä rakennuksia jotka varmasti tuo myös haasteita järjestäjille, ja esimerkiksi päälavan ja ton alla olevassa kuvassa näkyvän pyöreän hökötyksen väliin tuli tosi usein kova tungos. Kyselin facebookissa kävijöiden kommentteja viikonlopusta, ja ainoana miinuksena nousi esiin se, että jengiä oli liikaa.

Helsingin pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja Anja Aatsinki kommentoi Iltalehdessä: - Ihmismäärän kulkua ei pystyttykään ennustamaan ja kontrolloimaan riittävästi, mikä aiheutti tungosta ja pakkautumista.

Mutta kuten sanottu, Flow oli meille erittäin hyvä valinta vapaaviikonlopuksi! Paljon tuttuja ja uusia kavereita, hyvää musiikkia ja pääosin kaunis keli. Vaikka ei painettu sata lasissa duunia kuten muilla festareilla, niin pakko sanoa et kyl miä olin ku haudasta noussut eilen aamulla. Taidan siis jatkossakin pysytellä festareilla enimmäkseen työtehtävissä...

Tänään arvotaan koko kesän meidän matkassa kulkenut Herra Ämpäri. Blogin puolelle on luvassa vielä vähän Flow-tunnelmia ennen viikonloppua, jolloin Tuottajat suuntaavat Blockfestiin. Luvassa on toiseksi viimeinen festariviikonloppu meidän osalta... :(

Kiitos Flow ja kiitos ihmiset, jotka teitte viikonlopusta aivan mahtavan!

Possot torilt ja tuuril Vaakkuun - Kotkan Meripäivät

Viime viikonloppuna Tuottajat-tiimi suuntasi legendaarisille Kotkan Meripäiville. Kyseessä on siis yksi Suomen vanhimmista ja kävijämääriltään suurimmista kaupunkifestareista. Jessica, Emil ja Laura rantautuivat Kotkaan jo torstaina, minä ja Emmi (joka leikkaa ja editoi dokumentin), tultiin perästä perjantaina.

Jessica kertoikin snäpissä että mä vietin torstaipäivän ja -illan päivystyksessä ja jouduin takaisin vielä perjantaina. Tää on ymmärrettävästi herättänyt huolta ja haluaisinkin kertoa, että kaikki on nyt ihan hyvin. Pääsin mukaan tekemään viimeistä jaksoa ja oon siitä todella onnellinen!

Tiimi kiersi alueella, tapasi ja kuvasi ihmisiä. Jessica pääsi myös ekaa kertaa suoraan radiolähetykseen, kun YLE Kotka haastatteli sitä! Miä kuulin tän itseasiassa ihan sattumalta radiossa matkalla Kotkaan, ja ai vitsit että olin taas ylpeä mimmistä. En tekis tätä hommaa KENENKÄÄN muun kanssa niin mieluusti ku Jecan!

Lauantaina kuvattiin Meripäivien vastaavaa tuottajaa Tiina Salosta, sekä haastateltiin muunmuassa tapahtuman turvallisuuspäällikköä (terkkuja Juusolle<3). Osa porukasta kävi tutustumassa perinteikkäiseen Vaakku volley -tapahtumaan, joka kuulemma onnistui tänäkin vuonna erittäin hienosti! Minä ja Jessica ollaan molemmat Kotkasta kotoisin ja senkin takia oli tärkeä tutustuttaa meripäiväneitsyt-Emil ja kerran aikaisemmin Meripäivillä vieraillut Emmi paikallisiin juttuihin, kuten tuuriin ja perinneherkku-possoon!

(Tuuri on siis Kotkan saaristoon ja takaisin kulkeva vuoromoottorivene ja possoksi kutsutaan possun muotoista munkkia omenatäytteellä. Aidon ja alkuperäistä possoa saa vain Kotkasta, joten älä erehdy esim. huoltoasemilla!)

Tuleva viikonloppu me levätään (poikkeuksellisesti), puretaan matskuja ja toimitetaan jaksot niissä esiintyneiden tuottajien hyväksyttäväksi ja sen jälkeen YLE Folkille tsekattavaksi. Vaikka varsinaiset jaksot on jo kuvattu, niin me jatketaan vielä syyskuuhun asti erilaisissa tapahtumissa! Pysykää kuulolla (ja vinkatkaa tapahtumista) ;)

Loppuun vielä Tuottajien laatima Meripäiväbingo, joka on syytä ottaa talteen ensi vuotta varten! Jos olit meripäivillä, niin voit laskea pisteesi myös näin jälkikäteen. ;)

Elokuvafestareilta Ilosaarirockin vastaavaksi tuottajaksi - haastattelussa Petri Varis

"Tärkeimpiä asioita ovat elämyksen järjestäminen, ympäristönsuojelu ja vapaaehtoistyön merkitys."

 

Ilosaarirockin vastaavana tuottajana toimiva Petri Varis on ollut mukana organisaatiossa yli kymmenen vuotta.

"Olen ollut aikaisemmin muunmuassa tiedottajana täällä", hän kertoo.

 

Petri on harrastanut musiikkia, soittanut bändeissä ja tuntenut Ilosaarirockin järjestäjät jo pitkään.

Koulutukseltaan Petri on yhteiskuntatieteiden maisteri sosiologiasta, mutta eräs tietty tapahtumaketju ajoi Petrin tälle alalle.

"Olin yliopisto-harjoittelussa eräässä avokonttorissa ja mulla oli todella tylsää, koska mun homma oli odotella vastauksia kyselyyn. Mun työkaveri siinä vieressä sääti jotain elokuvia ja musiikkiin liittyvää, mielenkiintoista juttua. Kysyin, jos voisin olla avuksi ja päädyinkin kirjottamaan erään elokuvafestivaalin elokuvaesittelyjä. Noin kuukauden päästä mut palkattiin tekemään sitä ja myöhemmin mukaan tiimiin."

 

"Nyt on ensimmäinen täysi vuosi Ilosaarirockissa", Petri kertoo. Hänen vastuualueelleen kuuluvat lipunmyynti, markkinointi, anniskelu osittain ja yhteistyökumppanit eli tapahtuman tulot ja kaikki mitä myydään. 

"Meillä ei oo hirveen hierarkinen työporukka, kaikki on yhtä vastuullisia enkä mä ole mikään johtaja".

 

kuva: Arttu Kokkonen

Parasta Petrin mielessä hänen työssään on elämyksen järjestäminen.

"On hienoa nähdä että ihmisillä on mukavaa ja tietää, että on itse ollut tekemässä sitä", hän kertoo. Petri teki jo kymmenvuotiaana sirkusta ja nautti jo silloin hauskojen tapahtumien tekemisestä.

 

"Jos en olisi tuottaja, niin tekisin varmaan kuitenkin jotain kulttuuriin ja musiikkiin liittyvää. Oon jo pienestä pitäen pyytänyt ksylofonia — tai itseasiassa koko orkesteria joululahjaksi, joten ei tältä alta varmaan pääsis mihinkään.

 

Ilosaarirock on yksi harvoista festareista, jonka edelleenkin järjestää voittoa tavoittelematon yhdistys. Tärkeässä roolissa ovat vapaaehtoiset, joita oli tänä vuonna yli 2000.

"Meille ei ole tärkeintä se, että kuinka paljon kirstun pohjalle jää rahaa. Me ollaan tehty monia sellaisia päätöksiä, joita osakeyhtiö ei tekisi".